torstaina, joulukuuta 19, 2013
Olkiaskarteluja
Kuvassa oljista ja naruista askarreltuja joulukoristeita. Reunoilla olevat koristeet esittävät enkeleitä. Jouluiset koristeet voisi laittaa roikkumaan vaikka ikkunaan tai pienemmässä koossa toimisivat varmasti myös kuusen koristeina. Korttiainestakin näissä olisi. :)
Oljilla askartelu ei ollut ehkä se minun juttuni, mutta onpahan kokeiltu ja eihän sitä tiedä vaikka jossain vaiheessa innostuisinkin vaikka himmelin rakentelemaan…
Kudontaa kangaspuilla
Tässä muutama kudonta -kurssilla tehty työ, joka on odottanut päivittämistä tänne blogiin.
Kudottu istuintyyny:
Tämän kudotun istuintyynyn tein hetken mielijohteesta, kun lointa jäi ylimääräistä kangaspuihin. Halusin jotain pirteää ja päätin hyödyntää kaikkia itseltäni ja muilta ylijääneitä kuteita. Tein mielivaltaisesti erivärisiä raitoja, mutta tein kuitenkin tyynyyn pohjalle mustia ja valkoisia raitoja tasapainottamaan kokonaisuutta. Lisäksi tein värillisillä kuteilla muutamia heittopoimintoja tuomaan lisäilmettä tyynyyn. Toisen puolen tyynystä tein lakanakankaasta, ja ylimääräisestä fleecekankaasta. Ajattelin fleecekankaan tukevan ja tuovan hieman lisäpehmeyttä ja –muhkeutta tyynyyn, kun sen kiinnittää lakanakankaan sisäpuolelle. Ompelin tyynyn kalalangalla käsinpistoin suoraan tyynyyn päälle. Tyynyä ei tarvitse luultavasti pestä kovinkaan usein, joten en tehnyt päällistä irrotettavaksi. Pesun ajaksi tyynyn voi siis ratkoa yhdeltä reunalta auki.
Tätä kudonnaista oli todella rentouttavaa tehdä. Ilman mitään varsinaista suunnitelmaa, työn tekeminen oli hauskaa ja terapisoivaa. Pystyin tekemään raitoja aina hetken mielijohteesta ja värien valinnasta tuli hauska ajatusleikki.
Kudottu räsymatto keittiöön:
Kudottu räsymatto keittiöön:
Kuteiden leikkausta |
Maton kudontaa |
Keittiöni odotti mattoa, joten minulla oli heti ajatuksena, että mattoni tulee omaan käyttöön. Maton suunnittelu tuotti vaikeuksia, sillä vaatimukseni muuttuivat koko ajan. Kokeilemalla kehyspuilla erilaisia tekniikoita, pääsin lopulta lopputulokseen siitä, millaisen maton tekisin. Halusin nimenomaan, että mattooni tulisi jotain perinteisestä raitamatosta poikkeavaa.
Kudonta oli erittäin mukavaa ja leppoista puuhaa. Muiden koulukiireiden keskellä oli kivaa päästä välillä sulkeutumaan koulun pohjakerrokseen paukuttamaan mattoa. Erityisesti maton loppuvaiheessa, kun työskentely oli rutiininomaista, ajankulua tuskin huomasi ja ajatukset saivat hetken aikaa rauhoittua. Hieman täytyi kuitenkin miettiä maton tekemisessä, raitojen kohtia ja mittailla, jotta matosta tulisi suunnitelmien mukainen.
Sängynvierus nukkamatto:
Valmis ryiymatto |
Ryijymaton materiaalit |
Tässä on ryijymatto, jonka nukat olen leikannut vanhoista fleecepuseroista ja -housuista leikkaamalla. Lisänä käytin vähän ostofleecekangasta, jotta matostani tuli halutun mittainen. Idean sain työlleni siitä, että ensimmäisenä aamulla kun herää, on inhottava laskea jalat kylmälle lattialle. Halusin siis tehdä itselleni sängynvierusmaton, joka olisi ihanan pehmoinen ja lämpöinen. Musta on väri, joka sopii sisustukseeni, ja se oli myös väriltään helpointa löytää kirpputoreilta. Työ oli hitaasti etenevää, ja tunnin aikana sain tehtyä vain 10–15 cm. Lisäksi työntekoa hidasti se, etten aluksi osannut arvioida miten paljon ryijynukkia tarvitsee, joten jouduin leikkelemään työskentelyn lomassa lisää nukkia vaatteista. Jouduin myös lähteä etsimään lisää fleecekangasta kirpputorilta nukkien loppuessa. Nukkarivejä tein noin neljän kerroksen välein. Matosta tuli pehmoinen ja muutenkin minua itseäni miellyttävä. Maton reunoihin jätin kalalanka aloituksen sekä päärmevaran, jotka ompelin sitten käsin kiinni. Kokeilutilkussani tein kokeilun makaavanukkaisena ja tiheä- eli pystynukkaisena ja miellyin pystynukkaiseen.
keskiviikkona, joulukuuta 18, 2013
Kirjoneulepipo neulekoneella lapselle
Mitat:
Lapselle jonka pään ympärys n. 40 cm, pään korkeus 15 cm.
Mallitilkuista laskien silmukkamäärä: 5 cm = 15 silmukkaa ja
kerrosmäärä: 5 cm = 15 silmukkaa
Laskutoimitukset:
Päänympärys: 40 cm : 5 cm = 8, -> 15x8 = 120
Päänkorkeus: 15 cm : 5 cm = 3 -> 19x3= 57
Pipon nirkkokäänne 7 kerrosta
Päälaen harvaosuus 8 kerrosta
Kirjoneule osuus 42 kerrosta
Silmukoita nollan molemmin puolin 59 (eli 2 silmukkaa
vähemmän kuin laskutoimituksissa, näin pipon suuaukko on hieman kimmoisampi)
PIPON KAAVA JA
SANALLISET OHJEET(mallitilkkujen perusteella):
(kaavaa luetaan alhaalta ylöspäin)
Joka toisella neulalla sileää neuletta. Lankana Luon.valk.
Novita Nalle. Lopuksi avoin lopetus.
|
Silmukansäätö: 3
Kerroslukumäärä: 2
|
Joka toisella neulalla sileää neuletta. Lankana Luonnon
valk. Novita Nalle.
|
Silmukansäätö: 4
Kerroslukumäärä: 4
|
Joka toisella neulalla sileää neuletta. Lankana Luonnon
valk. Novita Nalle.
|
Silmukansäätö: 5
Kerroslukumäärä: 2
|
KIRJONEULE
Langat: Luonnonvalkoinen Novita Nalle, Pirtin Villanka
(kampalanka)
|
Silmukansäätö: 8
Kerroslukumäärä: 40
Silmukaslukumäärä: 40 |
Pipon ulkovara.
|
Silmukansäätö: x-1 = 7
Kerroslukumäärä: 6
|
Nirkkokäänne. Siirrä joka toinen silmukka seuraavalle
neulalle.
|
Silmukansäätö: 8
Kerroslukumäärä: 1
|
Pipon sisävara.
Luonnon valkoinen lanka: Novita Nalle
|
Silmukansäätö: x-2 = 6
Kerroslukumäärä: 5
|
Vuoriosa: puuvillaa.
Korvien alue, ei kutita ja on tuulenpitävämpi.
|
Avoin aloitus.
Silmukansäätö 7
kerroslukumäärä: 20
|
59s. <- 0 -> 59 s.
NEULEPIPON KAAVA
VALMIINA
Kuvassa on pipo tasona neulekoneesta irrottamisen jälkeen. Näkyvissä on puuvillalangalla tehty vuosiosuus, nirkkokäänne ja kirjoneulekuvio sekä harvennukset pipon yläreunassa. Neulekoneessani oli huonoja neuloja minkä vuoksi kirjoneuleesta ei tullut virheetön. Olin kuitenkin sen verran armelias itselleni tässä työssä, että annoin virheiden jäädä pipoon näkyviin. Pipon ollessa päässä näitä ei juuri huomaa, joten tämä ei haitannut minua. Puuvillalankavuorin tein pipoon, jotta villalanka ei kutittaisi lapsen päätä.
PIPON YHDISTÄMINEN:
Taita nirkkokäänne kuten kuvassa 1 ja ompele vuori
aloituslangalla luotospistoin pipoon liikaa kiristämättä, jottei oikealle
puolella muodostu kiristystä.
Yhdistä sen jälkeen pipon sivusauma vuoropistoin aloittaen
sisäpuolelta vuorista ja edeten aina käänteen yli ja pipon kärkeen saakka.
Katso kuva 2.
Tämän jälkeen voit kiristää pipon
päälaen umpeen lopetuslangalla.
Viimeistele pipo valmistamalla tupsu ja
ompelemalla se pipoon. Päättele langanpätkät ja silitä!
Valmis!
Kuva1. Käänne luotospistoin
Kuva 2. Sivusauman yhdistäminen vuoropistoin
VALMIS PIPO!
tiistaina, joulukuuta 17, 2013
Satiininauhoista punottu pussukka
Kudonnan kurssilla tehty punottu pussukka. Materiaaleina käytetty vanhoja farkkuja ja kotoa löytyneitä vanhoja satiininauhapätkiä.
Punoin ensin nauhoista sopivan kokoisen kappaleen ja harsin nämä siten varovaisesti käsinpistoin kiinni jatkotyöstämistä helpottaakseni.
Harsimisen jälkeen pystyin asettelemaan punontakappaleen farkuista leikattuun samankokoiseen palaseen ompelukoneella. Näin sisäpuolen sai siistiksi, tiiviiksi ja tukevaksi.
Pussukassa on tarranauha kiinnitys taskunsuussa.

Punoin ensin nauhoista sopivan kokoisen kappaleen ja harsin nämä siten varovaisesti käsinpistoin kiinni jatkotyöstämistä helpottaakseni.
Harsimisen jälkeen pystyin asettelemaan punontakappaleen farkuista leikattuun samankokoiseen palaseen ompelukoneella. Näin sisäpuolen sai siistiksi, tiiviiksi ja tukevaksi.
Pussukassa on tarranauha kiinnitys taskunsuussa.
Villapaidasta -> tyynyksi
Tässä on vanha neulepaitani, jolle ei oikein ollut käyttöä,
mutta en raaskinut heittää sitä menemäänkään, kun neulepinta oli niin nättiä.
Materiaalin tutkimus ja testaus -kurssilla sainkin sitten idean. Testaan neuleen hankaus ja pesun kestävyyttä ja ompelen vanhasta neulepaidasta samalla uuden koristetyynyn sängyn päälle.
Tässä lopputulos. Ompelin neuloksen saumurilla ensin beigen väriseen lakanakankaaseen ja tämän jälkeen ompelin tyynyn muotoonsa ompelukoneella.
maanantaina, joulukuuta 16, 2013
Tonttulakit virkaten ja ommellen
Joulu lähestyy, joten nyt saan vihdoin aikaiseksi postata viime jouluna ompelemani tonttulakit blogiimme.
Olen aimmin postannut burmalaisesta kukkavirkkauksesta. http://kassahommia.blogspot.fi/2013/03/kukkavirkkausta-burmasta.html
Käytin nyt näihin tonttulakkeihin tätä samaa virkkaustapaa. Harmaa tonttulakki on tehty vanhoista suorista housuista lahkeesta pätkäisemällä. Lakin reunus on kukkavirkattu burmalaisilta opitulla tekniikalla. Punainen tonttulakki osa ommeltu punaisesta sekoitekankaasta joka löytyi palalaatikosta. Myös tämän lakin reunus on kukkavirkattu paksusta karstalangasta. Lakin tupsu on samaa lankaa ja tupsun sisään ompelin pienen kulkusen menoa rytmittämään.
Mosaiikkineulotut lapaset lapselle
Tein tuttavan pienelle pojalle synttärilahjaksi tällaiset pienet lapaset. Neulos on eräänlaista kirjoneulosta, jossa siis kuljetetaan mukana useita lankoja yhtä aikaa. Jossain olen nähnyt tätä nimitettävän mosaiikkineulokseksi, mutta nettiä selaillessa löysin tälle mallille myös nimen Ailin lapaset. Ohje näihin löytyy esimerkiksi Ullan -sivuilta.
Tämä on mielestäni hyvin yksinkertaista, mutta kuitenkin hyvin näyttävää neulosta. Sain jopa siskoni innostumaan tällaisten neulomisesta ja hän selviytyi itsenäisesti kirjallisten ohjeiden mukaan vaikkei mikään suuri käsityönharrastaja olekaan tähän mennessä ollut.
Ommeltu moukari
Luokanopettajaopintoihimme kuuluu liikuntakasvatuksen perusteet -kurssi. Kurssilla meillä oli tehtävänä koota itsellemme tulevaisuutta varten opetusmateriaalia ja ideoita opetukseen. Käsityöopettajaksi lukevina päätimme toteuttaa omaperäisen moukarin ompelemalla sen jämäkankaista ja täyttämällä herneillä.
Itse moukari on avattuna suorakulmionmuotoinen. Hihna on kiinnitetty suorakulmion molempiin päihin kiinni ja tämän jälkeen yhdistetty hihnat keskeltä yhteen, jolloin ollaan saatu aikaan pallomainen moukari. Käden sija on myös ommeltu lenkistä sopivan mittaiseksi.
Pahoittelemme huonoa kuvaa, josta ei käy kunnolla ilmi, moukarin kaava.
Itse moukari on avattuna suorakulmionmuotoinen. Hihna on kiinnitetty suorakulmion molempiin päihin kiinni ja tämän jälkeen yhdistetty hihnat keskeltä yhteen, jolloin ollaan saatu aikaan pallomainen moukari. Käden sija on myös ommeltu lenkistä sopivan mittaiseksi.
Pahoittelemme huonoa kuvaa, josta ei käy kunnolla ilmi, moukarin kaava.
Ammuu-palapeli

Tässä on eräs luokanopettaja opintoihini kuuluvan teknologiakasvatuksen perusteet -kurssin aikaansaannos. Tämä palapeli on menossa kummitytölleni joulupukin lahjasäkkiin. Heh, nyt näyttäisi vähän siltä, että saan innoitukseni töihin aina suunnitellessa kummitytölleni juttuja. Puolitoista vuotias kummityttöni on suuri lehmäfani ja siitä siis aihe palapeliin.
Tämän
opintojakson tavoitteena minulla oli oppia suunnittelemaan tietylle luokka-asteelle
soveltuva työ ja harjaantua itse lisää teknisen käsityön eri osa-alueilla. Halusin
pyrkiä muuttamaan omia
ajattelutapojani nykyaikaisempaan kokonaisen käsityön ajatteluun. Tämä on
minulle jo tuttua tekstiilikäsityön puolelta, joten tämä sama ajatus pitäisi
pystyä siirtämään vain teknisen käsityön
puolelle. Opintojakson
aikana sainkin suunniteltua ja toteutettua työn, joka on mielestäni
4.luokkalaiselle riittävän haastava, mutta kuitenkin toteutettavissa kokonaisen
käsityöprosessin keinoin. Työ voi olla jokaisella oppilaalla omannäköinen ja
jokaisella on mahdollisuus suunnitella siitä käyttötarkoituksiinsa sopiva. Työ
vaatii omaa pohdintaa ja ratkaisujen tekoa tutkimisen ja kokeilemisen kautta.
Täytyy miettiä kenelle ja miksi pelin rakentaa. Mistä materiaalista se
kannattaa tehdä ja mitä työvälineitä sen tekemiseen vaaditaan.
Suunnittelemastani ja
valmistamastani työstä tuli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut vaikka joissain
kohdissa olisin voinut saada parempaa jälkeä aikaan, jos olisin heti löytänyt
oikeat työvälineet työstämiseen. Kuviosahausta aloittaessani käytin 2 mm
paksuista lehtisahaa, mutta kääntymiskohdan tullessa vastaan, huomasimme sen
olevan liian jäykkä, joten jos tällä terällä olisi jatkanut sahaamista, olisi
pitänyt joka käännöskohtaan porata oma pieni aloitusreikä. Nämä reiät olisivat
jääneet näkyviin hyvin helposti työhön, joten päädyin testaamaan ohuempaa terää
lehtisahassa. Kokeilu osoittautui onnistuneeksi valinnaksi ja tämän avulla sain
sahattua koko kuvion irti todella kauniisti. Minua jäi hieman harmittamaan se,
että isommalla terällä sahatut näkyvät
hieman lopullisessa työssä. En voinut hioa porausreikää kokonaan näkyvistä,
jotten sillä palat olisivat olleet muuten liian pieniä koloon nähden ja jääneet
näin ollen lonksumaan valmiissa työssä ikävästi. Kaiken kaikkiaan olen kuitenki tyytyväinen työhöni.
Jouluna sitten nähdään kuinka puolitoista vuotias kummityttöni tämän kokoamisessa onnistuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)