Yhteisöllinen tapahtuma "Käsityö ja kotitalous kohtaavat maailman"

Lankatyöt ja huovutus -kurssiimme kuului yhteisöllisen tapahtuman suunnittelu ja järjestäminen opettajankoulutuksen 60-vuotisjuhlaviikolle. Teimme yhteistyötä kotitalouden opiskelijoiden kanssa. Tarkoituksena oli järjestää maahanmuuttajaryhmälle tapahtuma, jossa käsityö ja kotitalous toimisivat kohtaamisen "välineinä".

Ensimmäisellä yhteisellä suunnittelukerralla jakauduimme ryhmiin ja ideoimme ensin pienryhmissä tehtävänantoa. Tämän jälkeen kokoonnuimme jakamaan ideoitamme ja valitsimme niistä kaikille sopivan kokonaisuuden. Päädyimme sellaiseen ratkaisuun, että kaikki ryhmät leipovat pullaa ja neulahuovuttavat valmiisiin patalapun pohjiin omaa kulttuuriaan kuvaavia asioita. Nämä patalaput tehdään niin, että sekä suomalaiset että maahanmuuttajat tekevät ne ja tapahtuman lopuksi ne vaihdetaan. Meidän pienryhmämme päätyi kuitenkin siihen, että jokainen saa viedä oman pannunalusensa kotiin.

Pajassa tutustuimme toisiimme aluksi niin, että näytimme kartalta missä kukakin oli syntynyt. Meidän ryhmässä oli maahanmuuttajia Burmasta, Sri Lankalta ja Afganistanista. Tutustumisvaiheen jälkeen leivoimme pullataikinan ja sen kohoamisen aikana neulahuovutimme valmiiden huopalevujen päälle. Leivoimme pullat ja niiden paistumisen aikana vielä neulahuovutimme loppuun pannunaluset.

Paja oli mielestäni onnistunut siksi, että meillä oli konkreettista tekemistä mikä lievitti jännitystä ja hämmentävää hiljaisuutta toisilleen tuntemattomien ihmisten välillä. Seuraavaksi muutamia mieleeni tulleita mietteitä pajasta/maahanmuuttajien kohtaamisesta/neulahuovutuksesta:

- tutustumiseen olisi kannattanut ehkä olla valmis pohja siitä, mitä itsestään kertoo: esim. näyttää kartalta mistä on ja maahanmuuttajatolisivat voineet kertoa kuinka kauan he ovat asuneet Suomessa

- pajassa olisi voinut mielestäni soida rauhallinen musiikki taustalla. Olimme suunnitelmaamme kirjoittaneet tästä, mutta jostain syystä emme laittaneet sitä päälle

- pajan aikana oli välillä hiljaista, emmekä meinanneet keksiä keskustelun aiheita. Olisi auttanut ehkä, jos olisimme tutustuneet paremmin heidän maihin ja kulttuureihin aikaisemmin. Kävin pajan jälkeen lukemassa wikipediasta heidän maistaan ja kuuntelin YouTubesta heidän kansallismusiikkejaan

- meillä oli tietokone luokassa, ja saimme heijastettua siitä kuvan valkokankaalle. Innostuimme pajan aikana näyttämään kuvia toisillemme, esimerkiksi maidemme ruuista. Tämä oli mielestäni mukava juttu pajassa! Tietokonetta voisi käyttää tämän tyyppisissä tilanteissa enemmänkin, koska on ehkä helpompi selittää asioita kun kuva on sanojen tukena

- maahanmuuttajat selvästi pitivät leipomisesta, joten sitä olisi ehkä voinut olla jossain määrin enemmänkin. Olisimme voineet vaikka pullien leipomisessa pyytää heitä muotoilemaan muita kuin pyöreitä pullia, jolloin siihen olisi mennyt aikaa enemmän ja he olisivat saaneet kauemmin tehdä sitä

- neulahuovutus oli mielestäni hyvä tekniikka tällaiseen pajaan, koska työtapa on helppo oppia katsomalla. Tällöin ei pitkiä ja vaikeita suullisia tai kirjallisia ohjeita tarvitse. Meidän neulahuovutus neulamme olivat harmillisesti liian paksuja monien tiiviisiin huopalevyihin, jolloin niitä muutama meni poikki. Onneksi saimme ohuempia neulahuovutusneuloja.

- yritin kertoa maahanmuuttajille, että pannunaluseen olisi tarkotus huovuttaa jotain heidän kulttuuristaan, mutta en usko kaikkien ymmärtäneen ajatusta. En tiedä olisiko ollut helpompi selittää vaikka, että huovutamme jotain omasta luonnostamme. Tällöin olisimme saaneet aiheesta ehkä enemmän keskustelua aikaiseksi.

- en tiedä ymmärsivätkö maahanmuuttajat paljonkaan puheestamme, osa heistä osoitti puhuvansa ja ymmärtävänsä, mutta joistain ei oikein saanut selvää. Itsestä tuntui vaikealta puhua yksinkertaisesti ja eräs maahanmuuttaja pyysi meitä puhumaan kirjakielellä (jos ymmärsin oikein). Minulle tuli välillä sellainen olo, että aloin puhua heille kuin pienille lapsille. Tämä ei mielestäni ollut hyvä vaan olisi pitänyt osata olla oma itseni ja puhua normaalisti, mutta ehkä hieman yksinkertaisemmilla sanoilla kuin yleensä. Luulen, että jos näkisimme heitä useammin ja ehtisimme tutustua, niin kaikki voisivat olla enemmän omia itsejään ja rentoutuneita vieraassa tilanteessa. Olisikin ollut mukavaa nähdä heitä useammin

- mielestäni oli hieno kokemus tavata maahanmuuttajia, haluaisin tehdä tällaista enemmänkin. Heidän ruoka- ja käsityökulttuuristaan kertomat asiat olivat mielenkiintoisia, ja heihin olisi mukavaa tutustua enemmänkin!