keskiviikkona, joulukuuta 18, 2013

Kirjoneulepipo neulekoneella lapselle

Tässä on neulekoneella valmistamani kirjoneulepipo lapselle. Tämä kuului lankatyöt ja huovutus -kurssin yhdeksi työksi ja tässä siis myös ohjeet pipon valmistamiseen mittoineen ja kaavoineen.

Mitat:
Lapselle jonka pään ympärys n. 40 cm, pään korkeus 15 cm.
Mallitilkuista laskien silmukkamäärä: 5 cm = 15 silmukkaa ja kerrosmäärä: 5 cm = 15 silmukkaa

Laskutoimitukset:
Päänympärys: 40 cm : 5 cm = 8,        -> 15x8 = 120
Päänkorkeus: 15 cm : 5 cm = 3           -> 19x3= 57

Pipon nirkkokäänne 7 kerrosta
Päälaen harvaosuus 8 kerrosta
Kirjoneule osuus 42 kerrosta
Silmukoita nollan molemmin puolin 59 (eli 2 silmukkaa vähemmän kuin laskutoimituksissa, näin pipon suuaukko on hieman kimmoisampi)


PIPON KAAVA JA SANALLISET OHJEET(mallitilkkujen perusteella):
(kaavaa luetaan alhaalta ylöspäin)

Joka toisella neulalla sileää neuletta. Lankana Luon.valk. Novita Nalle. Lopuksi avoin lopetus.
Silmukansäätö: 3
Kerroslukumäärä: 2
Joka toisella neulalla sileää neuletta. Lankana Luonnon valk. Novita Nalle.
Silmukansäätö: 4
Kerroslukumäärä: 4
Joka toisella neulalla sileää neuletta. Lankana Luonnon valk. Novita Nalle.
Silmukansäätö: 5
Kerroslukumäärä: 2

KIRJONEULE

Langat: Luonnonvalkoinen Novita Nalle, Pirtin Villanka (kampalanka)














Silmukansäätö: 8
Kerroslukumäärä: 40
Silmukaslukumäärä: 40

Pipon ulkovara.


Silmukansäätö: x-1 = 7
Kerroslukumäärä: 6
Nirkkokäänne. Siirrä joka toinen silmukka seuraavalle neulalle.
Silmukansäätö: 8
Kerroslukumäärä: 1

Pipon sisävara.
Luonnon valkoinen lanka: Novita Nalle

Silmukansäätö: x-2 = 6
Kerroslukumäärä: 5

Vuoriosa: puuvillaa.
Korvien alue, ei kutita ja on tuulenpitävämpi.

Avoin aloitus.
Silmukansäätö 7
kerroslukumäärä: 20




                                                         59s.  <-          0            -> 59 s.



NEULEPIPON KAAVA VALMIINA




Kuvassa on pipo tasona neulekoneesta irrottamisen jälkeen. Näkyvissä on puuvillalangalla tehty vuosiosuus, nirkkokäänne ja kirjoneulekuvio sekä harvennukset pipon yläreunassa. Neulekoneessani oli huonoja neuloja minkä vuoksi kirjoneuleesta ei tullut virheetön. Olin kuitenkin sen verran armelias itselleni tässä työssä, että annoin virheiden jäädä pipoon näkyviin. Pipon ollessa päässä näitä ei juuri huomaa, joten tämä ei haitannut minua. Puuvillalankavuorin tein pipoon, jotta villalanka ei kutittaisi lapsen päätä.


PIPON YHDISTÄMINEN:

Taita nirkkokäänne kuten kuvassa 1 ja ompele vuori aloituslangalla luotospistoin pipoon liikaa kiristämättä, jottei oikealle puolella muodostu kiristystä.
Yhdistä sen jälkeen pipon sivusauma vuoropistoin aloittaen sisäpuolelta vuorista ja edeten aina käänteen yli ja pipon kärkeen saakka. Katso kuva 2.
Tämän jälkeen voit kiristää pipon päälaen umpeen lopetuslangalla.
Viimeistele pipo valmistamalla tupsu ja ompelemalla se pipoon. Päättele langanpätkät ja silitä! 
Valmis!

















Kuva1. Käänne luotospistoin

















Kuva 2. Sivusauman yhdistäminen vuoropistoin




VALMIS PIPO!



tiistaina, joulukuuta 17, 2013

Satiininauhoista punottu pussukka

Kudonnan kurssilla tehty punottu pussukka. Materiaaleina käytetty vanhoja farkkuja ja kotoa löytyneitä vanhoja satiininauhapätkiä.

Punoin ensin nauhoista sopivan kokoisen kappaleen ja harsin nämä siten varovaisesti käsinpistoin kiinni jatkotyöstämistä helpottaakseni.

Harsimisen jälkeen pystyin asettelemaan punontakappaleen farkuista leikattuun samankokoiseen palaseen ompelukoneella. Näin sisäpuolen sai siistiksi, tiiviiksi ja tukevaksi.

Pussukassa on tarranauha kiinnitys taskunsuussa.



Villapaidasta -> tyynyksi

Tässä on vanha neulepaitani, jolle ei oikein ollut käyttöä, 
mutta en raaskinut heittää sitä menemäänkään, kun neulepinta oli niin nättiä.


Materiaalin tutkimus ja testaus -kurssilla sainkin sitten idean. Testaan neuleen hankaus ja pesun kestävyyttä ja ompelen vanhasta neulepaidasta samalla uuden koristetyynyn sängyn päälle.

Tässä lopputulos. Ompelin neuloksen saumurilla ensin beigen väriseen lakanakankaaseen ja tämän jälkeen ompelin tyynyn muotoonsa ompelukoneella.


maanantaina, joulukuuta 16, 2013

Tonttulakit virkaten ja ommellen

Joulu lähestyy, joten nyt saan vihdoin aikaiseksi postata viime jouluna ompelemani tonttulakit blogiimme.



Olen aimmin postannut burmalaisesta kukkavirkkauksesta. http://kassahommia.blogspot.fi/2013/03/kukkavirkkausta-burmasta.html 
Käytin nyt näihin tonttulakkeihin tätä samaa virkkaustapaa. Harmaa tonttulakki on tehty vanhoista suorista housuista lahkeesta pätkäisemällä. Lakin reunus on kukkavirkattu burmalaisilta opitulla tekniikalla. Punainen tonttulakki osa ommeltu punaisesta sekoitekankaasta joka löytyi palalaatikosta. Myös tämän lakin reunus on kukkavirkattu paksusta karstalangasta. Lakin tupsu on samaa lankaa ja tupsun sisään ompelin pienen kulkusen menoa rytmittämään.

Mosaiikkineulotut lapaset lapselle


Tein tuttavan pienelle pojalle synttärilahjaksi tällaiset pienet lapaset. Neulos on eräänlaista kirjoneulosta, jossa siis kuljetetaan mukana useita lankoja yhtä aikaa. Jossain olen nähnyt tätä nimitettävän mosaiikkineulokseksi, mutta nettiä selaillessa löysin tälle mallille myös nimen Ailin lapaset. Ohje näihin löytyy esimerkiksi Ullan -sivuilta.

Tämä on mielestäni hyvin yksinkertaista, mutta kuitenkin hyvin näyttävää neulosta. Sain jopa siskoni innostumaan tällaisten neulomisesta ja hän selviytyi itsenäisesti kirjallisten ohjeiden mukaan vaikkei mikään suuri käsityönharrastaja olekaan tähän mennessä ollut.

Ommeltu moukari

Luokanopettajaopintoihimme kuuluu liikuntakasvatuksen perusteet -kurssi. Kurssilla meillä oli tehtävänä koota itsellemme tulevaisuutta varten opetusmateriaalia ja ideoita opetukseen. Käsityöopettajaksi lukevina päätimme toteuttaa omaperäisen moukarin ompelemalla sen jämäkankaista ja täyttämällä herneillä.

Itse moukari on avattuna suorakulmionmuotoinen. Hihna on kiinnitetty suorakulmion molempiin päihin kiinni ja tämän jälkeen yhdistetty hihnat keskeltä yhteen, jolloin ollaan saatu aikaan pallomainen moukari. Käden sija on myös ommeltu lenkistä sopivan mittaiseksi.

Pahoittelemme huonoa  kuvaa, josta ei käy kunnolla ilmi, moukarin kaava.

Ammuu-palapeli



Tässä on eräs luokanopettaja opintoihini kuuluvan teknologiakasvatuksen perusteet -kurssin aikaansaannos. Tämä palapeli on menossa kummitytölleni joulupukin lahjasäkkiin. Heh, nyt näyttäisi vähän siltä, että saan innoitukseni töihin aina suunnitellessa kummitytölleni juttuja. Puolitoista vuotias kummityttöni on suuri lehmäfani ja siitä siis aihe palapeliin.


Tämän opintojakson tavoitteena minulla oli oppia suunnittelemaan tietylle luokka-asteelle soveltuva työ ja harjaantua itse lisää teknisen käsityön eri osa-alueilla. Halusin pyrkiä muuttamaan omia ajattelutapojani nykyaikaisempaan kokonaisen käsityön ajatteluun. Tämä on minulle jo tuttua tekstiilikäsityön puolelta, joten tämä sama ajatus pitäisi pystyä siirtämään  vain teknisen käsityön puolelle. Opintojakson aikana sainkin suunniteltua ja toteutettua työn, joka on mielestäni 4.luokkalaiselle riittävän haastava, mutta kuitenkin toteutettavissa kokonaisen käsityöprosessin keinoin. Työ voi olla jokaisella oppilaalla omannäköinen ja jokaisella on mahdollisuus suunnitella siitä käyttötarkoituksiinsa sopiva. Työ vaatii omaa pohdintaa ja ratkaisujen tekoa tutkimisen ja kokeilemisen kautta. Täytyy miettiä kenelle ja miksi pelin rakentaa. Mistä materiaalista se kannattaa tehdä ja mitä työvälineitä sen tekemiseen vaaditaan.


Suunnittelemastani ja valmistamastani työstä tuli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut vaikka joissain kohdissa olisin voinut saada parempaa jälkeä aikaan, jos olisin heti löytänyt oikeat työvälineet työstämiseen. Kuviosahausta aloittaessani käytin 2 mm paksuista lehtisahaa, mutta kääntymiskohdan tullessa vastaan, huomasimme sen olevan liian jäykkä, joten jos tällä terällä olisi jatkanut sahaamista, olisi pitänyt joka käännöskohtaan porata oma pieni aloitusreikä. Nämä reiät olisivat jääneet näkyviin hyvin helposti työhön, joten päädyin testaamaan ohuempaa terää lehtisahassa. Kokeilu osoittautui onnistuneeksi valinnaksi ja tämän avulla sain sahattua koko kuvion irti todella kauniisti. Minua jäi hieman harmittamaan se, että isommalla terällä sahatut  näkyvät hieman lopullisessa työssä. En voinut hioa porausreikää kokonaan näkyvistä, jotten sillä palat olisivat olleet muuten liian pieniä koloon nähden ja jääneet näin ollen lonksumaan valmiissa työssä ikävästi. Kaiken kaikkiaan olen kuitenki tyytyväinen työhöni.

Jouluna sitten nähdään kuinka puolitoista vuotias kummityttöni tämän kokoamisessa onnistuu.