maanantaina, joulukuuta 16, 2013

Ammuu-palapeli



Tässä on eräs luokanopettaja opintoihini kuuluvan teknologiakasvatuksen perusteet -kurssin aikaansaannos. Tämä palapeli on menossa kummitytölleni joulupukin lahjasäkkiin. Heh, nyt näyttäisi vähän siltä, että saan innoitukseni töihin aina suunnitellessa kummitytölleni juttuja. Puolitoista vuotias kummityttöni on suuri lehmäfani ja siitä siis aihe palapeliin.


Tämän opintojakson tavoitteena minulla oli oppia suunnittelemaan tietylle luokka-asteelle soveltuva työ ja harjaantua itse lisää teknisen käsityön eri osa-alueilla. Halusin pyrkiä muuttamaan omia ajattelutapojani nykyaikaisempaan kokonaisen käsityön ajatteluun. Tämä on minulle jo tuttua tekstiilikäsityön puolelta, joten tämä sama ajatus pitäisi pystyä siirtämään  vain teknisen käsityön puolelle. Opintojakson aikana sainkin suunniteltua ja toteutettua työn, joka on mielestäni 4.luokkalaiselle riittävän haastava, mutta kuitenkin toteutettavissa kokonaisen käsityöprosessin keinoin. Työ voi olla jokaisella oppilaalla omannäköinen ja jokaisella on mahdollisuus suunnitella siitä käyttötarkoituksiinsa sopiva. Työ vaatii omaa pohdintaa ja ratkaisujen tekoa tutkimisen ja kokeilemisen kautta. Täytyy miettiä kenelle ja miksi pelin rakentaa. Mistä materiaalista se kannattaa tehdä ja mitä työvälineitä sen tekemiseen vaaditaan.


Suunnittelemastani ja valmistamastani työstä tuli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut vaikka joissain kohdissa olisin voinut saada parempaa jälkeä aikaan, jos olisin heti löytänyt oikeat työvälineet työstämiseen. Kuviosahausta aloittaessani käytin 2 mm paksuista lehtisahaa, mutta kääntymiskohdan tullessa vastaan, huomasimme sen olevan liian jäykkä, joten jos tällä terällä olisi jatkanut sahaamista, olisi pitänyt joka käännöskohtaan porata oma pieni aloitusreikä. Nämä reiät olisivat jääneet näkyviin hyvin helposti työhön, joten päädyin testaamaan ohuempaa terää lehtisahassa. Kokeilu osoittautui onnistuneeksi valinnaksi ja tämän avulla sain sahattua koko kuvion irti todella kauniisti. Minua jäi hieman harmittamaan se, että isommalla terällä sahatut  näkyvät hieman lopullisessa työssä. En voinut hioa porausreikää kokonaan näkyvistä, jotten sillä palat olisivat olleet muuten liian pieniä koloon nähden ja jääneet näin ollen lonksumaan valmiissa työssä ikävästi. Kaiken kaikkiaan olen kuitenki tyytyväinen työhöni.

Jouluna sitten nähdään kuinka puolitoista vuotias kummityttöni tämän kokoamisessa onnistuu. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti