Hartsikorut

Helppoa, mutta kuitenkin niin vaikeaa toteuttaa. 

Tässä ensin kaikki onnistuneet yksilöt.

  

Puukorut

Kauniista itsessään kuvioisesta puusta saa kauniin korun, kun vain hieman sahaa, hioo ja maalaa päälle esim geometrisia kuvioita.

Fimomassa karkkikorut

Fimomassasta muotoiltuja koruja, joihin on liitettu jo ennen uuniin laittoa korupiikit.

Valmiita koruja.
Salmiakit tai mustat pisarat korviin.
Nam!

Kierrätyskorut pyörän sisäkumista

Ideoita pyöränsisäkumiaskarteluihin.

Koruaskartelua

Hapsukoru leikattu pyörän sisäkumista ja kiedottu rautalangalla metallilenkin ympärille. 

Puuhelmikoru kiinnitetty ketjuun rautalangan ja pienen helmen avulla.

Legoukko-korvikset

Eräs ilta tässä lähiaikoina kävin vanhempieni luona ja pikkuveljeni alkoi tehdä legoukosta avaimenperää itselleen. Minulle iski halu myös tehdä legoukkeleista jotain. Olen tällä hetkellä töissä päiväkodissa ja tuntui, että korvakorut voisi olla sellainen vaihtoehto josta olisi iloa arjessa. Niinpä tein muutamista erilaisista legohahmoista korvakoruja. Tarvitsin korupiikkejä, jotka työnsin legopäiden läpi, lyhensin niitä ja tein lenkin, johon sain liitettyä korvakorun koukun.

Kulttuurit kohtaa/kolahtaa -tuotesarja

Lankatyöt ja huovutus -kurssi sai minut pohtimaan omaa käsityökulttuuriani. Minä olen oppinut virkkaamaan muistaakseni ensimmäisen luokan ensimmäisinä kuukausina, kun olin naapurin mummolla "iltapäiväkerhossa". Siitä se kai lähti, ja edelleen koen käsityöt tärkeäksi osaksi elämääni, arkeani ja itseäni. Käsitöiden tekeminen määrittelee minua ihmisenä, niiden avulla ilmaisen itseäni ja niistä heijastan omia arvojani.

Käsityön sivuainetta lukiessani olen ymmärtänyt, että oma käsityökulttuurini on kuitenkin melko kapea-alainen sekä kaavoihin kangistunut. Turvaudun itselleni tuttuihin ja turvallisiin tekniikoihin, esim. virkkaukseen. Villasukkiakin on tullut tehtyä monia pareja, mutta melkein aina samalla tavalla, vaikka esimerkiksi erilaisia kantapääratkaisujakin olisi monia.

Tällä Lankatyöt ja huovutus -kurssilla olen tietoisesti ottanut tavoitteeksi laittaa oman käsityökulttuurini ja minua ympäröivän käsityökulttuurin kohtaamaan (kolahtamaan). Olen keskittynyt sellaisiin tekniikoihin, mitkä ovat minulle ennestään tuntemattomia tai muuten haastavia. Mielessäni oli jo kurssin alussa, että haluaisin tehdä hyvin modernilla ja hyvin vanhalla tekniikalla jotain.

Tuotesarjaani kuuluvat huovutettu statement-kaulakoru, neulekoneella tehty liivi sekä neulakinnastekniikalla tehdyt kintaat. Tuotesarjani ideointi lähti liikkeelle kahdesta lähtökohdasta: tuotteiden tarpeellisuus minulle sekä uudet tekniikat. Halusin tuotesarjan olevan väreiltään yhteensopiva. Harmikseni en kuitenkaan löytänyt violettia huopuvaa lankaa, vaan aniliinin punaisen

Huovutus oli minulle periaatteessa tuttu tekniikka, mutta en ollut tehnyt siitä näyttävää korua aiemmin. Neulahuovutus oli itselleni aika vierasta, olin tehnyt sillä vain kuvioita huopaan. Tässä korussa kuitenkin neulahuovuttamalla sain tehtyä huovasta lukon. Minulla on sellainen käsitys huovutetuista tuotteista, että varsinkin vaatteet ja asusteet ovat usein jollain tapaa minun tyylini ulkopuolella. Tällä kertaa minulla olikin tarkoituksena tehdä tuote väreistä, joista itse pidän ja tehdä käyttöön tuleva koru.

Toinen tekemäni tuote oli neulekintaat. Neulekintaiden tekniikka oli minulle uusi, mutta innoistuin siitä valtavasti. Aion tehdä tällä tekniikalla joululahjaksi kintaita. Kolmas työni oli neuleliivi neulekoneella. Näissä tuotteissa jouduin käyttämään minulle hyvin tuntemattomia tekniikoita. Olen aiemmin pelännyt kokeilla minulle vieraita tekniikoita, koska olen kai pelännyt epäonnistumista. Jotenkin lannistun siitä, jos en saa aikaiseksi tahtomaani tulosta käsitöissä. Tämän kurssin aikana olen kuitenkin ymmärtänyt, että minulla on käsityötaitoa käsissäni. Kurssin alussa ajattelin, että tämä Lankatyöt ja huovutus -kurssi olisi minulle vahvinta aluetta. Kurssin edetessä käsitys omista taidoista valui kuin sadevesi viemäriin, tunsin monesti olevani sittenkin huono käsitöissä. Neuleliivin tehtyäni aloin saada itseluottamustani takaisin ja ymmärsin osaavani. En tiedä osaanko kuvailla sitä sanoin, mutta tuntui, että ymmärsin käsitöitä. Vähän kuin ymmärtäisin vierasta kieltä: en osaa kaikkea, mutta se ei ole tarpeenkaan. Sain itsevarmuutta kokeilla uusia asioita ja luottaa omiin kykyihini. 

Opin myös paljon siitä, miten uutta tekniikkaa voi opetella. Tätä kurssia suorittaessani olen keskittynyt internetistä löytyviin oppimismateriaaleihin lähinnä. Tämä sen takia, koska päätin palattaa kurssin raportin blogin muodossa. Blogi on ollut minulla jo hieman ennen tämän kurssin alkua, mutta olen yrittänyt opetella sen käyttöä kurssin aikana. Blogiin on ollut helppo yhdistää internet-linkkejä. Olenkin yrittänyt laittaa linkit kaikista käyttämistäni materiaaleista linkit tänne, jotta lukija tietää mistä minä olen oppia etsinyt. Näiden monien internet-linkkien lisäksi käytin apunani neulekoneen ohjekirjaa sekä joitain kirjoja. Yllätin itseni sillä, miten hyvin pystyin oppimaan minulle entuudestaan tuntemattomia tekniikoita vain lukemalla ohjeita ja tutustumalla eri tiedon lähteisiin. Aiemmin olen oppinut käsityötaitoja opettajilta ja muilta kysymällä, kun nyt taas yritin luottaa omaan osaamiseni ohjeiden lukemisessa. Opin paljon myös kokeilemalla, mitä en ole ennen jaksanut tehdä. Neulekoneella neuloessani jouduin tekemään monia vaiheita useaan kertaan, ennen kuin ne menivät oikein. Se ei kuitenkaan lannistanut minua, koska tiesin tekeväni tätä kurssia itseäni varten. 

Koko kurssi on ollut minulle hyvin tärkeä oman käsityökulttuurini rakentajana. Olen oppinut paljon itsestäni sekä omista kyvyistäni sekä rajoituksistani. Minulla on kykyjä vaikka mihin, kunhan keskityn tekemiseen ja haluan oppia, ja ainoa minua rajoittava tekijä on omat ajatukseni. Sain palautetta siitä, ettei minun Kulttuurit kohtaa - ideani ollut odotettu, vaan päälle liimattu. Ymmärrän rakentavan kritiikin. Minulla oli tätä kurssia tehdessäni vahva käsitys siitä, että haluan tehdä tätä itseäni varten. Tämä kurssi on yksi harvoista yliopistokursseista, joita tehdessäni olen unohtanut arvioinnin ja keskittynyt itseni voittamiseen. Minulla ei ole vahvaa käsitystä synnyin alueeni tai oman sukuni käsityökulttuurista ja sen takia minusta ne aiheina tuntuivat vierailta minulle. Ymmärrän, että tällä kurssilla olisi ollut hieno tilaisuus tutustua näihin kulttuureihin, mutta en kadu omaa valintaani. Tämä kurssi antoi minulle sysäyksen tutustua minuun itseeni ja siihen mistä minun käsityökulttuurini rakentuu ja mistä se kumpuaa. Vaikka ajallisesti tämä kurssi päättyy tänä keväänä, niin uskon minun osaltani kurssin teeman jatkuvat itselläni läpi koko elämäni. Olen nyt kiinnostuneempi käsitöiden takana olevista ajatusmaailmoista ja haluan oppia  jatkossakin uutta. Tulen tietoisesti etsimään vastauksia siihen, mistä oma kiinnostukseni käsitöihin on alkanut, miten suvussani on käsitöitä tehty, millainen on Suomen käsityökulttuuri ja millainen on tämän päivän käsityökulttuuri. Tällä kurssilla sain kiven vierimään ja toivonkin, ettei se enää ikinä palaa siihen tilaan, jossa se oli  kurssin alussa: lähellä sammaloitumista ja taantumista tuttuun ja turvalliseen. 

Märkähuovutus - huopapitsi & statement-kaulakoru

Hei,

tänään meillä oli märkähuovutuksesta demokerta. Ennen tätä demoa meidän piti miettiä, mikä on eniten mieleen jäänyt märkäuovutustyö, minkä tähän mennessä elämässään on tehnyt. Minun valintani oli ketun mallinen kaulahuivi. Olen tehnyt sen noin 14-vuotiaana käsityökoulussa ja vaikken sitä ole kuin kerran käyttänyt, niin olen pitänyt siitä hyvää huolta.

Koska olen itse pitänyt aina huovutuksesta, niin tuli yllätyksenä etteivät kaikki kurssilaiset pitäneet huovutuksen tekniikoista. Opettajana minun pitää ottaa tämä asia huomioon ja yrittää saada oppilaat innostumaan huovutuksen ihmeellisestä maailmasta. Tunnilla puhuimme, että yksi keino saada oppilaat motivoitumaan on käyttää heidän omia mielenkiinnon kohteitaan motivaation lähteenä. Esimerkiksi jos joku oppilaista ratsastaa, niin  hän voisi tehdä hevosiin tai ratsastamiseen liittyvän työn. Tehtävänantojen tulee tällöin olla melko vapaat aiheeltaan.

Tällä demokerralla kokeilin huopapitsin (eng. lace gelting) tekemistä. Huopapitsi on venäläisen taiteilijan Aleander Pilinin kehittämä työtapa. Lopputuloksena on ristikkomainen huopakappale. Omassa kokeilussani käytin melko vähän villaa, jolloin ristikosta tuli pieni ja ohut. Jos tällä tekniikalla haluaisi tehdä vaikka pannunalusen, pitäisi villaa käyttää aika paljon. Tähän tekniikkaan löytyy ohjeita esimerkiksi käspaikan sivuilta (http://www.kaspaikka.fi/huovutus/huopa-tol2003/index.html).

Varsinainen huovutustyö minkä tein demon aikana alkuun ja viimeistelin kotona oli statement-kaulakoru. Demon aikana kurssillamme olevat vaihto-oppilaat kertoivat virolaisesta tytöstä, joka tekee näyttäviä huovutettuja koruja. Laitan hänen sivujensa osoitteen tänne myöhemmin, jos saan sen selvitettyä. Hänen koruistaan innostuneena aloin tehdä omaa korua. Aluksi minun oli tarkoitus tehdä yksinkertainen huovutettu pötkö, jonka kietoisin rannerenkaaksi. Pötköstä tuli kuitenkin paljon paksumpi kuin oli tarkoitus, joten päätin tehdä siitä kaulakorun. Pötkö itsenään olisi ollut hieman tylsän näköinen, joten lisäsin siihen huovutettuja palloja. Pidän siitä, miten eritavoin huovutettuja palloja voi käyttää (koruja, pannunalusia, mattoja, koristeita...). Kokeilin itse ennen joulua tehdä palloista korusarjaa (http://kassahommia.blogspot.fi/2012/11/huovutetuista-palloista-tehtyja-koruja.html). Palloissa on myös se hyvä puoli, että niitä on kohtalaisen nopea tehdä kaikenlaista. Huopapalloilla voisi saada jotkut oppilaat innostumaan huovutuksesta. Korun "lukon" tein niin, että toiseen päähän pötköä tein solmun, mitä neulahuovutin, ettei se aukea. Toiseen päähän tein lenkin, minkä kiinnitin myös neulahuovuttamalla. Vahvistin lenkkiä lisäämällä siihen hieman ylimääräistä villaa neulahuovutuksen aikana. Huovutuksessa on mielestäni mahtavaa se, että töistä saa helposti viimeistellyn näköisiä. Tässä korussa esimerkiksi lukkoon ei tullut saumoja tai muita näkyviä rakenteita.

Kravattikaulakoru

Lyhensin hieman kravattia ohuemmasta päästä. Paksuun päähän ompelin pienen napinläven, jotta napin kanta menee siitä läpi. Ompelin napin kiinni kravatin ohuempaan päähän. Tämän jälkeen mallasin kravattia kaulalleni ja tein muotolaskoksia, jotta kravatti istuisi kauniisti.

Huovutetuista palloista tehtyjä koruja

Tein huovutetuista palloista muutaman nopean korun. Käytin valmiita osia korujen tekoon, niitä voi ostaa askartelukaupoista. Pallot huovutin niin, että ensin kiersin villoja melko tiiviiksi palloiksi, noin 2-3 kertaa isommiksi kuin minkä halusin lopputuloksen olevan. Tulos riippuu hieman huovutuksen kestosta ja siitä, kuinka tiiviiksi villat sai kieritettyä. Huovutuksen aloitin kastelemalla pallon lämpimällä vedellä ja aloin kevyesti pyörittämään sitä käsieni välissä. Kun pallo oli hieman huopunut, lisäsin voimaa pyöritykseen. Pallojen teko on nopeaa ja helppoa. Mielestäni niistä syntyi yksinkertaisen kauniita koruja helposti :)

Nappikorvakorut

Huovutin pari pientä harmaata palloa. Annoin niiden kuivua yön yli. Liimasin pikaliimalla niihin valmiit taustat kiinni. Liiman kannattaa antaa kuivua kunnolla. 

Roikkuvat korvakorut

Huovutin kaksi pienempää valkoista palloa ja kaksi isompaa harmaata palloa. Annoin näiden kuivua yön yli. Tein niihin reiät neulalla ja vedin kuvassa näkyvät hopean väriset tapit niistä läpi. Leikkasin ylimääräiset pois tapeista. Taitoin harmaan pallon läpi menneen tapin pään 90-asteen kulmaan, jotta pallo ei lähde irti. Valkoisen pallon läpi menneeseen tappiin taivutin pihdeillä ympyrän. Yhdistin pallot teon aikana toisiinsa ja lopuksi lisäsin korvakorun koukun. 

Kaulakoru

Huovutin yhden ison harmaan pallon ja kaksi pienempää valkoista. Käytin melko jäykkää nahkanarua. Tein aluksi kulkureittiä nauhalle palloihin niin, että pistin ison parsinneulan muutaman kerran pallojen läpi. Sen jälkeen leikkasin nahkanauhan pään ohuemmaksi ja laitoin sen neulan silmästä läpi. Vedin neulan nauhan kanssa pallojen läpi. En laittanut koruun lukkoa, koska mielestäni jäykkään nahkanauhaan oli helpompi tehdä solmu kuin laittaa lukko kiinni. Näin korun pituutta voi myös säätää halutessaan. 

Afrikan tähti korvikset

Minulta meni Afrikan tähti –peli rikki ja halusin tehdä säästyneistä pelimerkeistä jotain hauskaa. Olin nähnyt jollain kassaneidillä pelissä olevista rosvomerkeistä tehdyt korvakorut ja päätin kokeilla niiden tekemistä itse.

Tarvikkeet: 2x rosvomerkki, 2x korvakorun tausta (saa askartelukaupoista), hyvää liimaa (esim. Loctite Flex Gel Control, jättää liimapinnan joustavaksi, jolloin koru ei mene niin helposti rikki). Laita liimaa hieman korvakorun taustaan ja liimaa se rosvomerkin yläreunaan. Anna kuivua rauhassa. Taustan valinnassa kannattaa olla tarkkana, koska jotkut materiaalit ärsyttävät korvaa.

Tein korvakoruille lahjarasian liimaamalla lahjapaperia tulitikkurasian ulkopinnalle. Kiinnitin korvakorut pahviin, missä oli koruille reiät. Näin ne pysyvät rasiassa paikallaan.