Solmeilu - fransu ja verkko

Minun lähipiirissäni fransujen ja verkkojen tekeminen ei ole ollut yleistä. Ainakaan isovanhempani eivät muistaneet tehneensä näillä tekniikoilla mitään töitä. 

Yläpuolella oleva verkon näköinen harjoitus on fransu. Mielestäni fansun tekemisestä hankalaa teki se, miten verkkomaisesta kuviosta saa tasaisen. Itse en kamalasti innostunut fransujen tekemisestä, mutta toivottavasti jossain varsinaisessa työssä pääsen käyttämään tätä tekniikkaa hyväksi ja silloin tajuaisin sen potenttiaalin kunnolla. 

Verkon kutominen oli minulle fransua mielekkäämpää puuhaa. Ehkä tähän vaikuttaa se, että kuvittelin taas itseni veneen kannelle puuhailemaan tällaista käsityötä ja näin jo mielessäni, kuinka käyttäisin oma tekemää verkkoa kalastuksessa. Mielestäni verkon tekeminen oli aika mukavaa ja yksinkertaista puuhaa. Verkkoneula/verkkokäpy oli mielestäni oivallinen työkalu ja erittäin toimiva tässä tekniikassa. Minusta tästä työstä mukavamman teki myös ehkä se, että verkon silmistä sai helpommin saman kokoisia, kun käytin viivainta apuna. 

Koulusovelluksina tuli sellaisia ajatuksia fransuista, että niitä voisi käyttää vaikka kaulaliinan tai pöytäliinan hapsujen viimeistelyssä. Muuten en oikein keksinyt mitä niistä voisi tehdä. En jotenkin nyt päässyt jyvälle fransuista tekniikkana. Verkosta sen sijaan minulle tuli heti mieleen isänpäiväkortit. Tein pienen kokeilun, jossa kalat ovat vietereiden avulla hieman irti tausta pahvista. Oma isäni on kova kalastamaan ja hän varmasti tykkäisi tällaisesta kortista. Innostuin myös verkolla koristelluista pulloista. 

Nämä tekniikat ovat mielestäni jo edistyneemmille käsityöntekijöille, joten ehkä yläasteella voisin kuvitella opettavani näitä oppilailleni. Verkosta tulee myös mieleeni yhteisöllinen käsityö. 

Solmeilu - makrame

Solmeiludemolle valmistauduin tutkailemalla erilaisia tämän kevään muotilehtiä. Halusin tietää, ovatko solmeillut laukut, korut tai vaikka vaatteet tämän kesän tulevan muodin ytimessä. Tuloksena oli se, että harmillisen vähän näitä solmeiltuja asusteita tai vaatteita löytyi lehdistä. Mutta H&M:n kevään lehdestä löysin uvan, missä naisella on vaaleasta puuvillalangasta solmeiltu pieni olkalaukku. Laukkuun oli päätelty niin, että solmeilun loppuun oli jätetty pitkät langan pätkät vapaasti roikkumaan koristeiksi laukun kanteen.

Solmuja voi tehdä esimerkiksi kaulahuivin hapsuihin tai kudonnaisen loimilankoihin. Solmuja voi myös käyttää avaimenperien (esim. munkinnyöri) tekemiseen tai ystävän rannekoruja voi tehdä myös solmuilla. Munkinnyöristä saa myös tehtyä koiralle purulelun. Käsityön tunneille puhutaan varmasti jossain kohdin pukeutumisesta ja huivi on yksi osa sitä. Huiveja voisi solmia erilaisilla tavoilla, esim. kravattisolmulla. Partiolaisilta ja veneilijöiltä voisi oppia paljon näppäryydestä heidän solmun tekotaitojensa puolesta. Solmuilla voisi tehdä esim. pannunalusia, koruja… Kierrätysmateriaaleista voi tehdä origamityylillä koruja. Solmuilla voi tehdä melkein mitä vain, mielikuvitus on vain rajana. Niillä voi tehdä itse työn tai koristella sitä (esim. pöytäliinan reunat). Solmuja tehdessä materiaalilla on paljon väliä lopputulosta mietittäessä.

Syventävän harjoittelun ensimmäisenä päivänä pääsin kokeilemaan solmeilua kouluympäristössä ja neuvomaan solmeilussa: Käsityötunnilla olin myös seuraamassa kaksi tuntia. Tunnin aiheena oli solmeilu. Lapset tekivät scoopidoo-naruilla (muovista venyvää ja ohutta) ja moppilangalla solmeillen. Teimme Minna Kovasen ja Pirkko Valkosen kirjan Käsityöntaito: Ideoita tekstiilityön, teknisen työn ja askartelun tekniikoihin sivun 30-31 pohjalta näitä töitä. Eräs tyttö ei meinannut muistaa miten solmun teko meni, joten keksin hänelle mielikuvatarinan solmusta. Tämä tuntui auttavan. Tarina meni jotenkin näin: Ensimmäinen lanka sukeltaa sillan ali ja hyppää toisen langan yli, sen jälkeen toinen lanka menee sillan päältä ja sukeltaa koloon. Kokeilin itse kahta erilaista solmeilua niin, että  toisesta muodostui spiraalia ja toisesta tasaista.

Kotona kokeilin rannekorun tekemistä tasosolmuilla. materiaalina käytin nahkanauhaa ja punaisia puuhelmiä. 

Itse makrame-demolla kokeilun muutamia erilaisia ja ennalta tuntemattomia solmeilutekniikoita.




Nämä kaksi näytettä on tehty silmusolmuilla. Tein solmut aina vasemmalta oikealle, ja lopputuloksesta tuli kiertynyt. Näitä silmusolmuja käytetään esimerkiksi ystävännauhoissa, mutta solmuja tehdään eri suunnista, jolloin nauhat pysyvät suorina.

Tässä kokeilussa tein kylkiluusolmuja niin, että käytin vaakasuoraa tukilankaa (vaalea lanka). 

Kokeilin ystävännauhan tekemistä. Tämän ystävännauha-mallin nimi oli muistaakseni Jacala. Nauhassa käytin silmusolmuja. Nauha lähti rullautumaan, joten neulasin sen kiinni alustaan tekovaiheessa. Luulen, että työn neulaaminen kiinni pöytään voisi helpottaa myös oppilaiden töitä ainakin aloittamisvaiheessa. 

Tämä malli on turkkilainen matto. Löysin sen kirjasta Makramee, Anne-Marie Boberg ja Elsie Svennas.  Pohdimme demolla opettajamme kanssa, että onko tämä tekniikka varsinaisesti solmeilua vai onko se punomista. Mielestäni en tehnyt yhtään solmua työssä, vaan pujottelin lankoja toisten yli ja ali. Solmeilun ja punomisen raja taitaa olla kirjallisuudessa hieman häilyvä. 

Minulle solmeilu on tällä hetkellä ajankohtainen asia sen takia, että ensi kesänä aloitamme kihlattuni kanssa purjeveneilyn. Veneillessä tarvitaan solmuja lähes päivittäin, joten ne on hyvä harjoitella huolella. Veneillessä solmut ovat usein hyötykäyttöön tarkoitettuja, mutta minä käsityöihmisenä haluaisin tehdä niitä myös koristetarkoitukseen veneeseen. Ajattelin kesällä ostaa rullan paksumpaa vaaleaa narua ja solmeilla siitä pannunaluset sekä servetti-renkaat. Mikäs sen parempaa, kun istua veneen kannella auringon paisteessa ja tehdä mukavia käsitöitä koristeiksi ja hyötykäyttöön.

Oppilaiden kanssa solmeilun aloittaminen voi helpottua, jos:

- käytetään tarpeeksi paksua materiaalia lankana (ainakin solmeilun harjoittelussa)

- solmeilukuviin väritetään langat oppilaan käyttämillä väreillä

- oppilailla on konkreettiset esimerkit solmuista, ja näitä esimerkkejä saa purkaa halutessaan

- hahmotetaan yhdessä tuki- ja solmulankojen suunnat

- visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen tuki

Ylhäällä Oskonsolmu renkaana. http://www.youtube.com/watch?v=I-GTAGkSR_A videosta löytyy ohje tällaisen tekemiseen. Alhaalla on Osmonsolmu narun päässä.

Punontakori vetoketjuista

Viime vuonna tein Kudonta -kurssilla punontatyönäni käsityökorin vanhoista vetoketjuista. Vetoketjut hamstrasin kirpputoreilta. Onnekseni niitä löytyikin eräältä pieneltä kirpparilta läjäpäin vanhoista vaatteista irrotettuina.

Yhdistelin vetoketjuista halutun mittaisia ompelemalla ne yksinkertaisesti ompelukoneella yhteen. Alla olevassa kuvassa näkyy, miten vetoketjuja on jatkettu ja kuinka pohjanpunonta on lähtenyt liikkeelle.

Kun punominen oli edennyt siihen asti, että viimeinen renkula oli väännetty paikoilleen, taittelin vetoketjun reunat sisään nuppineulojen avulla. Kori oli tässä vaiheessa todella hankala pitää kasassa ja reunat eivät meinanneet pysä lainkaan pystyssä. Olin ajatellut, että koska vetoketjuja on niin paljon ristiin rastiin niin se pysyisi hyvin muodossaan. Näin ei kuitenkaan valitettavasti tapahtunut, joten suunnitelmiin täytyi tehdä muutos.

Halusin korista jämäkän, joten minun täytyi kehitellä siihen jonkinlaista tukemista. Löysin tarvikelaatikostani vanhat jämäkät henkselit ja päätin hyödyntää ne tähän työhön. Leikkelin henkselit sopivan mittaisiksi pätkiksi ja ompelin ne käsin korin sisäpuolelle tukemaan reunoja.

Tämä toimi hyvin ja korista tuli sellainen kun olin alunperin ajatellutkin. 

Lopuksi ompelin koriin sopivankokoisen sisäpussin ja kiinnitin sen käsinpistoin reunoista kiinni. Lisäksi otin muutamilla pistoilla pussin pohjasta kiinni, jotta se pysyy paremmin paikoillaan.

Korista tuli toimiva ja nyt on saksilla ja mittanauhalla pysyvä paikka !

Kukkavirkkausta Burmasta

Kuvassa sukat, jotka tein opiskeluissani eräällä kurssilla muutaman opiskelukaverini kanssa. Sukissa on yhdistelty neulontaa ja kukkavirkkausta, jonka opimme eräältä burmalaiselta maahanmuuttajanaiselta projektiharjoittelun yhteydessä.

Tekniikka on mielestäni hyvin näyttävää ja kaunista. Virkkaamisen perustaidot hallittuaan, kykenee myös virkkaamaan tällä tekniikalla. Tekniikan liittäminen sukkiin vaatii hieman soveltamisen taitoa, mutta itse kukkavirkkaukselle voi keksiä muutakin käyttöä. Esimerkiksi säärystimet tai ranteen lämmittimet olisi helppo toteuttaa tällä tekniikalla.

Teimme virtuaalinen käsityö -kurssin aikana tästä uudesta tekniikasta opetusmateriaalin Punomo.fi -sivustolle. 

Käykäähän kokeilemassa!

Nettiosoite kyseiselle sivustolle: http://punomo.fi/teeitse/page/4576 

Pikku tytön neulemekko

Tein tämän neulemekon alle vuoden ikäiselle kummitytölleni. 

Tässä on yhdisteltynä neulontaa ja virkkausta. Punosmainen yläosa on neulottu joustinneuleena, josta sitten joka neljännellä kierroksella on otettu muutamalla langankierrolla kuusi silmukkaa yhteen. Tämä on hyvin yksinkertainen neulos, mutta silti saa näyttävää pintaa. Vyötärön kohdalta alaspäin on tehty helmaosa virkaten kiinteitä silmukoita. Mekon helma meinasi lähteä rullautumaan ikävästi, joten viimeistelin helman reunan vielä kukkavirkkauksella, jotta reuna pysyisi suorassa. (Ohjeet kyseiseen kukkavirkkaukseen: http://punomo.fi/teeitse/page/4576)

Mekossa on toisella olkapäällä nappikiinnitys, jotta mekko on helppo pukea ja riisua lapselta päältä. Kädentiet ja pääntien huolittelin rapuvirkkaamalla.

Tykkäsin punosmaisesta neulontamallista niin paljon, että päätin tehdä samalla tekniikalla itselleni myös kalenteriin uudet päälliset. Kalenterissa on kansien molemmin puolin sisävara, jonne kalenterin kannet sai ujutettua. Tein kiinnitysmekanismiksi virkkaamalla lankalenkin ja napin. Ompelin neuleen kiinni ensin ohkaiseen puuvillakankaaseen, jonka jälkeen liitin kappaleet yhteen. Tämä on kestänyt todella hyvin käyttöä. Alla oleva kangas estää neuletta venymästä ja nukkaantumistakaan ei ole tapahtunut vaikka kalenteri pyörii aina millon missäkin laukussa mukana. J

Virkattuja pullonkorkkeja pannunalusina ja penkinpäällisinä

Tässä on eräs todella koukuttava harrastus! Sain kaverilta vinkin näihin pannunalusiin ja näitä tulikin sitten tehtailtua ystäville lahjoiksi. Nämä ovat samalla kertaa todella näyttäviä ja toimivia. Kokeilin myös pilttipurkkien kansien päällystämistä. Tein ne äidilleni pihakeittiöön, jossa tarvitsee laskea suurehkoja kattiloita pöydälle. Siitäkin tuli vallan hyvä! J

Ohjeet näihin löytyvät entisen Käspaikan, nykyisen Punomon sivuilta.

 rhttp://www.kaspaikka.fi/koti/amjarvi/ekotoita/korkkipannunalunen/index.html(A-M Järvisalo, 21.10.2005.)

------------------

Innostuin näistä pullonkorkkien päällystämisestä niin,

että tehtailin itselleni kahteen jakkaraan päälliset tällä samalla tekniikalla. 

Muutama hetki sitten vierähtikin näiden virkkaamisessa.

Minulla oli vuosia pyörinyt kaapissa ryijylangan pätkiä, joille en ollut keksinyt hyvää käyttötarkoitusta, mutta nyt syntyi idea, että ne voisi käyttää näppärästi pullonkorkkien päällystämiseen.  Yhteen jakkaran päälliseen tarvitsin 91 pullonkorkkia, joten tämä on ollut ikuisuus projekti. Vihdoin urakka alkaa kuitenkin olla valmis ja 182 pullonkorkista puuttuu enää 2 päällystettyä pullonkorkkia. Luennot ovat oiva paikka tehtailla näitä pimpuloita, vinkvink vaan kaikille.

Amigurumi ronsu

Tämä amigurumi ronsu on tehty tämän http://www.ravelry.com/patterns/library/percy-the-elephant-amigurumi-pattern ohjeen mukaan. Ohje oli mielestäni melko helppo ja pidin siitä, että kaikki päättelyt pystyi tekemään häntään, jolloin lopputuloksesta tuli helposti siistiä :)

Kultainen rytmimuna

Lankatyöt ja huovutus -kurssilla opin virkkaamisesta uusina lankalenkki-aloituksen sekä kaventamisen ilman reikiä. Halusin kokeilla niitä ja kun löysin laatikosta muovisen kindermunan sisuksen, päätin tehdä rytmimunan siitä. Munan sisälle laitoin vehnähelmiä ja lankana käytin kultaista jämälankaa. Lanka riitti juuri ja juuri työhön :)




Lankalenkkialoituksen ohje: http://www.crochetme.com/forums/t/28917.aspx

Ohje amigurumi-palloon, mistä voi olla hyötyä tällaista rytmimunaa tehdessä: http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/neulonta_ja_virkkaus/ohje_amigurumien_palloon

Tässä linkissä on esim. sivulla 12 ohje kaventamisesta, ja PALJON muita hyödyllisiä virkkausjuttuja: http://www.helsinki.fi/~rkosken/virkkaus.pdf

Norsupalapeli

 Tein koulussa teknisentyön kurssilla tällaisen norsupalapelin. Palapelissä on pieninä yksityiskohtina maalauksen lisäksi emaloituja messingin paloja. 

Rocki kynäpurkki

Lankatyöt ja huovutus -kurssilla oli tarkoitus rikkoa omia rajoja näihin tekniikoihin ja materiaalivalintoihin liittyen. Tänään kun söin hedelmäsekoitusta, en raaskinut heittää roskiin isoa säilyketölkkiä. Minulle tuli heti mieleen perinteinen säilyketölkistä tehty kynäpurkki. Jotain pientä jännää purkkiin oli kuitenkin saatava. Muistin kaapissani olevan nahkanauhan ja  päätin yhdistää nämä kaksi materiaalia. 

Aloitin projektin kääntämällä pihdeillä purkista terävät reunat piiloon. Sen jälkeen aloin testailla erilaisia virkkaustyylejä purkin ympärille. Kokeilin kiinteitä silmukoita yksin sekä pylväiden kanssa. Minulla oli kuitenkin niin vähän nahkanauhaa, että se rajoitti tekniikan valintaa. Halusin saada koko purkin piiloon, joten valitsin ruutuvirkkauksen lopulliseksi tekniikakseni. 

Mielestäni purkista tuli aika rocki! Purkki on 10cm halkaisijaltaan, joten siihen mahtuu paljon kyniä. Mielestäni ruutuvirkkauksesta näkyy hienosti metallisen purkin pinta läpi. Purkki on yksinäänkin mielestäni kivan näköinen, mutta ehkä nahka tekee siitä tässä tapauksessa vielä mielenkiintoisemman. 

Virkkauskokeiluja

Tässä näkyy kurssille tekemiäni tulkkunäytteitä. Oli todella mielenkiintoista oppia uusia tekniikoita niin virkkaamisesta kuin neulomisesta, koska usein laiskuuttani teen samoilla tekniikoilla kuin aina ennenkin. 

Tämä tilkku on kiinteillä silmukoilla virkattu tasona. 

Tämäkin näyte on virkattu kiinteillä silmukoilla, mutta pyörövirkkauksena.  Erona on myös edeliseen se, että poimin langan virkkuukoukulle edellisen rivin taaemmasta silmukan reunasta. Näin pintaan tulee kauniita raitoja.

Tässä näytteessä on virkattu pylväillä tasoneuletta.

Pylväilla ja muutamilla ketjusilmukoilla saa virkattua myös siksak-kuviota. 

Pylväillä ja ketjusilmukoilla saa myös virkattua ruutuvirkkausta. Tässä mallissa ruudut ovat kaikki tyhjiä, mutta jos niistä täyttäisi osan, saisi muodostettua kuvioita kuten tässä linkissä http://kallamedia.com/virkkaus/malli4.html.

Keskellä tässä kuvassa on perinteinen isoäidinneliö kahdella eri värillä.
Tästä linkistä  http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/
neulonta_ja_virkkaus/nain_virkkaat_isoaidinnelion löydät video-ohjeen isoäidinneliön
virkkaamiseen. Kokeilin myös miten kolmion ja viisikulmion malliset tilkut onnistuvat.
Viisikulmio onnistui mielestäni siistimmin kuin kolmio.

Mosaiikkivirkkaus oli minulle uusi tuttavuus. Kokeilussa olen käyttänyt kiinteitä silmukoita , joista tietyt aina virkataan edellisen kerroksen kiinteisiin silmukoihin. Sain inspiraation kokeilla tätä tekniikkaa tästä http://www.youtube.com/watch?v=TXmYKwaw3Cw videosta, jonka katsoimme tunnilla. 

Tämä kukkavirkkaus on mielestäni jotain aivan uutta ja sellaista, mitä kannattaa ehdottomasti kouluihin viedä oppilaiden harjoiteltavaksi. Ohje on melko yksinkertainen, kun sitä on kokeillut kerran. Tutustuin tähän tekniikkaan, kun ystäväni yliopistolta olivat koulun eräällä kurssilla oppineet tämän burmalaisilta naisilta. He tekivät mahtavat ohjeet tähän: http://www.kaspaikka.fi/00-inside/savonlinna/kukkavirkkaus/kukkavirkkaus.html

Varrasvirkkaus on mielestäni todella kaunista!  Tein tämän näytteen käyttäen vartaana viivotinta. Tämä tekniikka on koukeroisesta ulkonäöstä huolimatta myös helppoa. Innoistuin niin kovasti tästä, että tekisi mieli aloittaa vaikka kaulahuivin tai rannekorun teko :) Tästä osoitteesta http://blog.kaspaikka.fi/varrasvirkkaus/ löytyy Helsingin yliopiston erään pro gradun yhteydessä tehty kattava materiaali aiheesta. Linkistä löytyy kuvia erilaisista pinnoista sekä työohjeita niin taso- kuin pyörövirkkaukseen, leventämiseen ja kaventamiseen. 

Koukkuamisen ohjeen löydät täältä http://www.novita.fi/public/File/koukkuaminen.pdf.

Tässä kokeilin numeron 10 virkkuukoukulla virkata kahta eri paksuista materiaalia. Vasemmalla olen käyttänyt matonkudetta ja oikealla ohutta kalalankaa. Molemmat on virkattu kiinteillä silmukoilla, vaikka oikean puoleinen näyttääkin vähän ruutuvirkkaukselta.

Tämä reunapitsin ohje on Suuresta käsityö -lehdestä. En muista tarkkaan mistä numerosta oli kyse.  Harmillisesti mustalla langalla tehdystä näytteestä ei meinaa saada selvää. 

Nämä lumihiutaleet on tehty kalalangasta. Erilaisiin lumihiutaleisiin löytyy ihanasta erilaisia ohjeita googlettamalla.  Meidän kurssilla esiteltiin palavirkkausta ja minun on pakko laittaa tänne linkki sellaiseen blogiin, jossa on ihana lamppu tehty yhdistelemällä erilaisia virkattuja lumihiutaleita ja pitsiliinoja http://vilman.blogspot.fi/2009/03/herkkaa-valoa.html.

Kokeilin lumihiutaleiden lisäksi myös sydämiä. 

Usein palavirkkaus tuo mieleen isoäidin neliöt, mutta muunkin mallisista tilkuista sitä voi tehdä. Tässä on virkatuista kukista sommiteltu työ. Paloja voi sommitella monella tavalla toisiinsa, palojen väliin voi jättää reilut aukot tai laittaa ne palat ihan lähelle toisiaan. Nämä kukat ovat menossa tilatekstiili-projektin seinätekstiiliin, mihin ne sommitellaan ehkä vapaamuotoisemmin. Palavirkkaustakin voi tehdä niin, että sommittelee eri muotoisia ja kokoisia palasia vapaasti. 

Kelluva avaimenperä

Olen säästänyt deudoranttipulloista niitä palloja ja tehnyt niistä itselleni joulukuusenkoristeita kiiltävästä langasta. Nyt kun kesä lähestyy ja veneilykausi samalla, niin mieleeni tuli tehdä tällainen kelluva avaimenperä. Virkkasin kolmella erivärisellä langalla muovisen pallon piiloon ja lisäsin lopuksi avainlenkin työhön. Langat on puuvillaa. Tällaisen kelluvan avaimenperän voisi tehdä myös styroksista, mutta itse ajattelin muovisen kestävän kastumista paremmin. Tällaisen kovan muovisen pallon päälle on melko helppo virkata, siihen ei samalla tavalla uppoa koukku kuin esimerkiksi styroksiin.