lauantaina, helmikuuta 23, 2013

Mieleen jäänyt virkkaustyö & virkkausdemolla mieleen nousseita ajatuksia


Valitsemani virkkaustyöni on kultaseppäkoulussa tekemäni riipus. Virkkasin punaisen ison korukiven ympärille ohuella hopealangalla verkon. Kiinnityslenkin kiinnitin virkkauksen väliin. Työtä oli mielestäni kivaa tehdä, se oli sellainen kokeilu. Virkkauksen aloittaminen ja lopettaminen metallilangalla oli melko hankalaa kahdesta syystä. Ensimmäinen oli se, että työ ei saisi purkautua käytössä ja toinen se, ettei langan päitä saanut kovin kauniisti pääteltyä työn sisälle. Tässä työssä yhdistyivät sen hetkinen ammatinvalintani sekä harrastuneisuuteni käsitöissä. Tämä oli myös yksi kultaseppäkoulussa tekemistäni töistä, missä tunsin olleeni vahvoilla. Koulussa oli todella haastavia tehtäviä teknisesti, joten tämän työn kohdalla koin voivani käyttää omaa vahvuuttani hyödyksi. Vaikka lopputuloksesta ei tullutkaan kovin kaunis (huono viimeistely ja materiaalit eivät tukeneet toisiaan) tai kestävä niin se oli koru, mikä heijasti minua persoonana.


Demolla nousseita asioita (22.2.2013):
Pohdimme 22.2.2013 käydyllä demolla meille opiskelijoille mieleen jääneitä virkkaustöitä ja syitä, minkä takia ne ovat jääneet muistoihimme. Pohdimme seuraavia asioita:
-  motivointi on tärkeää käsitöissä: mihin käsityötä käytetään (tuleeko käsityö oikeasti käyttöön vai lojuuko se kaapin perällä, liittyykö se ehkä harrastukseen tms. ym.), kenelle se tulee (itselle, lahjaksi tärkeälle ihmiselle, vanhainkotiin….), mikä siinä on aiheena. Esimerkiksi pitsiliina ei välttämättä kaikille nykylapsille ole se mielenkiintoisin aihe, mutta jos tällaisen keksii itse tehdä, niin motivaatio voi olla korkea
-  oma tarve tuntui olevan myös todella hyvä motivaattori, silloin jaksoi tehdä isonkin ja aikaa vievän työn loppuun, vaikka projekti kestäisi vuodenkin. Isoa työtä tehdessä myös se helpotti pitkäjänteisyyden yllä pitämisessä, että työ oli tehty paloista. Paloista tehtyä työtä voi jatkaa helposti vaikka matkustaessa, kun koko projektia ei tarvitse aina raahata mukana. Koulua ajatellen paloista tehdyssä työssä on se hyvä puoli, että kun oppilas unohtaa käsityönsä kotiin, hän voi jatkaa toisen palan tekemistä. Minun mielipiteeni on myös se, että tällaisissa jättiläisprojekteissa työn vaativuustason pitää olla tarpeeksi matala, jotta koko vuotta ei joudu keskittymään todella kovasti tekemiseen. Kohtuullisen helppoa työtä on mukavaa tehdä vaikka olisi samalla muuta puuhaa ja yksinkertainen palan tekeminen automatisoituu ajan kanssa.
-  koulussa oppilaille on hyvä kertoa realistisesti, että uuden taidon oppiminen on aina aikaa vievää puuhaa ja sen takia pitää olla kärsivällinen, vaikka esim. virkkaus ei heti sujuisikaan nopeasti ja jälki olisi tasaista. Virkkauksessa oli meidän opiskeluryhmämme mukaan se hyvä puoli, että perussilmukat osatessaan oppilas voi tehdä erilaisia kolmiulotteisia muotoja ja näin saada lisää motivaatiota työskentelyyn oman suunnittelun ja luovuuden innoittamana. Harjoitteluun tuskastuneen oppilaan kanssa kannattaa pitää taukoa välillä työskentelystä ja jutella taidon oppimisesta
-  tuskaiset projektit on jääneet mieleen
-  toisten odotusten ylitys voi jäädä mieleen
-  merkitys voi löytyä perinteestä: oman perheen, suvun tai kotipaikan (voi motivoida esim. sukulaisen tai perheen jäsenen tekemällä työllä à missä on nähnyt aiemmin virkkausta, mihin sitä voi käyttää;)
-  kilpailu (voi olla joukkueittain tai kilpailla omia edellisiä esim. virkkauksia vastaan) positiivisessa hengessä voi motivoida à voisin kuvitella, että näin saisi myös pojat innostumaan esim. ketjusilmukoista
-  materiaali ja työväline voivat tehdä työstä merkityksellisen ja motivoida: klitterivirkkuukoukku vai tavallinen harmaa alumiininen
-  käsityötunneilla ei välttämättä kaikki oppilaat innostu valmiista ohjeista, vaan haluavat revitellä itse

Huomioitavia asioita, kun virkkausta aletaan harjoitella:
-  taitoa opettelevalle lankana tiiviskierteinen, joustava, ehkä hieman sileä/kiiltävä ja tarpeeksi paksu lanka. Langan purettavuus on hyvä olla sellainen, että oppilas saa sen itse purettua. Myös langan väri on tärkeä: mielellään ei musta, vaan joku vaalea, mistä silmukat erottuvat helposti.
-  aloittelevaa virkkaajaa helpottaa, jos työssä on aluksi valmis pohja. Esimerkiksi jos tehdään verkkopusseja, niin pohjana voi olla nahan tai kierrätysmuovin palanen, missä on reunoilla reikiä. Näin virkkaamisen aloittaminen on helpompaa. Pussista voi tehdä sipulipussin, pallopussin ym.
-  kynä- vai veitsiote virkkuukoukusta? Ohuilla langoilla virkatessa kynäote ja paksuilla, esim. trikookude, niin veitsiote. Tämä on kulttuurisidonnainen tapa, eli Suomessa tehdään usein kynäotteella ja se kannattaa tästä syystä opettaa oppilalle. Jos joku oppilas kuitenkin osaa virkata jo veitsiotteella, niin sitä ei kannata lähteä kitkemään väkisin pois, koska tässä ei ole oikeaa eikä väärää. Minun mielestäni on hassua, että luovaa työvälineen käyttöä rajoitetaan sen takia, että se on ”väärä” tapa. Ymmärrän, että on hyvä opettaa lapsille jokin perustapa tehdä asia, mutta jonkin tavan ”vääräksi” kutsuminen antaa mielestäni lapsille väärän mielikuvan. Välillä joku työtapa on parempi kuin toinen, ja näin ollen työvälinettä voi käyttää luovasti, jos se helpottaa työskentelyä.
-  huomioi opettaessa langan ja työn pitämisen asento johdonmukaisesti samalla tavalla aina
-  jos lapsella on langan kiristämisessä ongelmia niin langan voi ohjata sormien yli ali yli
-  auditiivinen, kinesteettinen ja visuaalinen tuki oppilaalle avuksi

1.     pistä koukku edellisen kerroksen silmukkaan (silmukan takareunasta vai etureunasta ja yhden langan vai molempien läpi .)
2.     kierrä lanka koukulle etukautta langan alapuolelle
3.     vedä lanka silmukan läpi
4.     kierrä lanka uudestaan koukulle
5.     vedä lanka molempien silmukoiden läpi

-  dokumenttikamera luokkaan!
-  hauska video maailman nopeimmin virkkaavasta naisesta ja mosaiikkivirkkauksesta  http://www.youtube.com/watch?v=TXmYKwaw3Cw&feature=player_embedded
-  lankalenkkialoitus oli ihan uusi juttu minulle! http://www.crochetme.com/forums/t/28917.aspx linkistä löytyy ohje.
-  yläasteella kiinteitä silmukoita ja motivointina tuotesuunnittelun kautta, erilaisilla materiaaleilla, ajankohtaisen asian kautta
-  neulegraffitteja tehdessä on muistettava että kuka vaan voi ottaa ne poist koska haluaa. Jos graffitti tehdään kouluun sisälle niin ne todennäköisesti säilyvät pidempään ja koristavat pitkään koulurakennusta. Linkistä löytyy Helsingin vanhassa kirkkopuistossa kesällä 2012 järjestetystä Knit’n Tag -tempauksesta (http://vitonen.fi/kulttuuri/neulegraffiti-yllattaa-tata-lisaa/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=neulegraffiti-yllattaa-tata-lisaa)
-  käsityötunneille voi integroida englannin opiskelua à ohjeet englanniksi, voisiko olla ehkä edistyneemmille haasteena tehdä vieraskielisestä ohjeesta à opettajan pitää selvittää ohje itselleen ensin
-  ovistopperi voisi olla mukava työ tehdä koulussa. Se on kivi, mikä on päällystetty huovuttavalla tai virkkaamalla à http://virkkuukoukussa.vuodatus.net/lue/2012/07/uutuus-kivi-istuin  
Jos oppilaiden kanssa haluaa tehdä luokkaan tekstiileitä niin pitää huomioida paloturvallisuus suositukset. Luokkaan voi laittaa ei-palosuojattuja materiaaleja, mutta niissä olisi hyvä ottaa paloturvallisuus huomioon, ettei tahallaan aiheuteta suurempaa riskiä. Esimerkiksi tekokuidut syttyvät herkemmin kuin luonnonkuidut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti